Forum

Valenie-* · Jänis Liittynyt: 22 Tam 2012 Viestejä: 52

Valhekuiskaus

Kairin sieluton katse pyyhkii rapistuneita seiniä. Huone on tyhjä. Jossain mielensä uumenissa nainen saattaa ehkä toivoa olevansa kuollut. Tuonpuoleisessa. Että tiimalasin hiekka on viimeinkin valunut loppuun. Hänen silmiinsä on syöpynyt tyhjä ja murhaava mustakatse, joka ei irrotta otettaan suuresta ovesta hänen edessään. Kairin kasvot ovat lähes kuolemankalpeat eikä niiden pinnalla näy juuri minkäänlaisia elon merkkejä. Mustat hiukset laskeutuvat luiseville olkapäille.

Ovi avautuu. Sisään astelee joku, jonka kasvonpiirteitä ei edes pimeän hunnun syleilyssä erota. Kairi nostaa puukkoaan vaistomaisesti ylemmäs.
”Hitto”, sana karkaa mieshenkilön huulilta. Sinä samana hetkenä naisen kasvoille kohoaa viekas hymy. Ohimennen hän pyyhkäisee puukosta edelliset veritahrat hihaansa vasten. Paikalle saapunut mieshenkilö ei tunnu edes huomaavan Kairin silkasta mielipuolisuudesta sädehtivien silmien takana piilevää luonnetta.
”Olen odottanut kauan”, nainen hymisee talvisen tuulenvireen lailla. Mies siirtää katseensa pois hänestä.

”Vihaan sinua, Kairi.”
”Eikö viha liene liian voimakas sana?”
”Tuskin.”
”Sinulle mikään ei taida olla liian voimakasta.”
”En usko niinkään.”
”Pidät siis jotakin liian vahvana sinulle?”
”Näytä minulle jotakin sellaista.”
”Kuten tahdot.”
”Anna mennä.”
”Lieneekö tämä seuraava tekoni sitten liian voimakas?”

Kairi nostaa puukkoaan pitkien kynsien varassa ylemmäs ja upottaa sen miehen rintaan, jolloin hengen ottaminen vaikeutuu. Samalla kun hän yrittää saada vaivalloisesti henkeä, Kairi pyyhkäisee jälleen veritahran paitansa hihaan.
”Sinähän pyysit”, nainen toteaa välinpitämättömästi ja poistuu. Huone pimenee.

Mustat hiukset on sidottu huolelliselle nutturalle, josta yhdenkään hiussuortuvan on edes turha haaveilla pääsevänsä karkuteille. Sameat silmät tuijottavat suoraan eteenpäin. Kairi melkein toivoo, että koko hääseremonia olisi mahdollisimman pian ohi. Lähes sadan ihmisen katseen hukuttaman hän yrittää saada kurkustaan irti muutakin kuin vaimeaa muminaa. Hän katsoo sulhastaan persoonattomasti silmiin papin puhuessa jotain, miltä Kairi on sulkenut korvansa. Hän tuskin kuulee omat sanansa. Aika soljuu yllättävän nopeasti eteenpäin, eikä nainen tunne edes näkevänsä mitään morsiushuntunsa takaa.

Hetken kuluttua mies painaa huulensa kevyesti Kairin lähes täydellisen huolellisesti ruusupunalla verhotuille huulille. Tärkein puheensorina oli siis jo ohi. Kairi ei ollut kiinnittänyt minkäänlaista huomiota kirkossa onttoina kaikuneisiin sanoihin. Mutta sillä ei ole väliä, sillä hän ei välitä hittoakaan. Mies nostaa suudelman katketessa Kairin käsivarsilleen ja kantaa kirkosta ulos vapautta henkäilevään kesäilmaan. Naisen kauniinvalkoinen hääpuku hulmuaa hennon tuulen otteessa. Läheisen järven rannalla mies heittää Kairin leikkisästi matalaan veteen, jolloin hänen sorjat meikkinsä leviävät tämän kalpeille poskille ja nuttura aukeaa. Kairi naurahtaa, mutta se ei ole aitoa. Se on teennäistä. Kairi ei ole muulloin kun tappaessaan luonnollinen.

Samana iltana nainen lysähtää makaamaan pehmeälle sängylle, jolloin huolellisesti pedattu päiväpeitto ryppyyntyy. Kello on lähemmäs yksi yöllä. Mies hänen vierellään hymyilee, suutelee Kairia nopeasti huulille ja kuiskaa tämän mustien hiusten uumeniin hyvät yöt. Nainen mumisee jotain epäselvää (mitä hän ei varmasti itsekään halua kuulla) vastaukseksi. Miehen vaipuessa pehmeään ja luonnollisen toffeemaiseen uneen Kairi ottaa laatikostaan esiin puukon. Täydellisen kadehdittava kiilto silmissään hän tietää, että kaikella tänä päivänä tapahtuneella ei ollut koskaan mitään merkitystä.

Kaikki on valhetta. Harhakuvallista valhetta, jonka avustamana Kairi kietoo kenet tahansa sormensa ympärille. Hänen hennot sydämenlyöntinsä laskevat sekunteja muutaman tunnin eteenpäin, jolloin kukaan ei osaisi varmasti epäillä häntä murhasta. Hänellä oli aina pelottavan pätevät tekosyyt. Kairi laskee puukkoaan yhä lähemmäs miehen paljasta ihoa. Hänen katseensa luonnehtii liikaa.
”Minä vain satun olemaan tällainen, rakas. Teen tätä miltei työkseni.”

Kairi ei edes siivoaisi veritahroja lattialta.
_________________
Ain't about what's waiting on the other side.

Amarath · Kettu Liittynyt: 18 Mar 2009 Viestejä: 150

Mitä ihmettä, miten kukaan ei ole kommentoinut tätä... tämä oli.. upea! : D Alussa ihmettelin, että mikä sairas mielipuoli tämä Kairi on. Tarinan edetessä ihmettelin myöskin tuota hääjuttua, ja sitten kun tajusin, että hän on jonkin sortin salamurhaaja, niin tarinan kokonaisuus oli täydellinen.. huh, mielenkiintoinen pätkä (: tosin tästä olisi voinut saada pidemmän ja arvoituksellisemman, mutta sain semmoisen kuvan, ettei tämä ole jatkis? Vai onko? Tosin tuosta lopusta jos jatkaisi, niin tarinan mielenkiinto ja arvoituksellisuus ei välttämättä säily.
_________________
Obama ja bin Laden pelasivat shakkia. Kumpi voitti? -bin Laden, tietenkin, sillä Obamalta puuttui kaksi tornia. ;D