Forum

Kisu · Jänis Liittynyt: 24 Lok 2010 Viestejä: 79

Nimi: Destination Rainbow
Kirjoittaja: Kisu
Beta/Esilukija: Shinya a.k.a Turbotermiittix3
Artistit/bändit: An cafe, SuG, the gazettE, Alice Nine, Dir en grey, ayabie, miyavi, Gackt, LM.C
Paritukset: Selviää lukiessa (;
Tyylilaji: humor, fluff ?
Varoituksia: kakkaa huumoria
Oikeudet: Teksti on mun, pojat omistavat itse itsensä.
A/N: No tää on aika vanha.(+ itseasias jos tätä ees lasketaan, ni mun eka pitkä ficci) Oon kirjottanu tätä jo pitkää, mutten oo uskaltanu laittaa vielä mihinkää xD Alunperin tää oli vaa tarkotettu Shinyn & Gallen luettavaks, ku kirjotin ihan huvin vuoks, eli en oo mitenkää erityisesti panostanu tähän. Periaatteessa siis vaan mun ja Shinyan insidee. Ei oo pakko tykätä. Ei oo pakko ymmärtää meidän kieroa huumoria. Mutta täällä tää nyt on.
Eli lyhyesti tässä on siis kyse yksityispoikakoulusta, jossa opetetaan vain yhtäluokkaa kerrallaan. Oppilaita ei ole siis kovinkaan paljon, pojat on menossa luokkaretkelle. Anygay, muut saatte sit tietää itse ficissä.
Klikatkaa sitä nimee ni näätte kuvan (:

Opettajat:

Gackt(rehtori)
Miyavi(biologianopettaja)
Shinya(dir en grey, äidinkielen ope)
Reita(the GazettE, liikunnanope)
Kai(the GazettE, terveydenhoitaja)

Oppilaat:

Miku(an cafe)
Bou(ex. an cafe)
Kanon(an cafe)
Ruki(the gazette)eli tuo vasemman puoleinen.
Uruha(the gazette)
Aoi(the gazette)
Takeru(sug)
Shou(alice nine)tuosta koirasta ei tarvii välittää.8D
Saga(alice nine)
Kyo(dir en grey)
Maya(LM.C)
Kenzo(ayabie)
... muitakin saattaa olla, en jaksa kaikkia luetella.

OSA 1

Oli kaunis, aurinkoinen kevät aamu Tokiossa.
Linnut visersivät kirsikkapuissa, jonka nuput olivat juuri puhjenneet kukkaan. Mehiläiset olivat tähänaikaan keväästä erityisen kiinnostuineita juuri noista kirsikkapuun kukista. Kukapa ei olisi? Kauniitahan ne olivat, niitä oli kiva katsella, vaan jotkut saattoivat keksiä niille muutakin käyttöä.

"Tuossa! Tähtää nyt tarkemmin, oot ihan surkee, anna mä koitan..."
"Turpa kiinni, Miku! Anna mulle keskittymisrauha."
"Et sä osu kuitenkaan, oot koittanu jo ainakin tuhat kertaa!", Mikuksi kutsuttu poika tuhahti katsoen Kyota, joka yritti parhaillaan tähdätä hernepyssyllä kohti erästä kirsikkapuun kukassa norkoilevaa mehiläistä.

"Joo nyt vaan se turpakiinni. Yksi... kaksi...", Kyo tähtäsi tarkkaan, veti kuminauhaa taaksepäin ja -
"MIKUUUU! KYOOOO!", kuului pojan huuto jostain kaukaa.
Kyon keskittyminen herpaantui ja tämä kääntyi katsomaan ärtyneenä taakseen.

"Mitä te teette?", eräs pitkät, vaaleat hiukset omaava, vaaleanpunaiseen huppariin ja farkkuihin pukeutunut poika huikkasi ja juoksi Kyon ja Mikun luokse.
Kyo pyöräytti silmiään. "Ei kuulu sinulle, Bou."

Tummahiuksinen vilkaisi kirsikkapuun suuntaan. Mehiläinen oli jo kerennyt lentää tiehensä.

Platinablondi poika ei näyttänyt huomaavan Kyon kasvoille ilmestynyttä pettynyttä ilmettä, vaan väänsi kasvoilleen leveän, suloisen hymyn ja kysyi: "Kuulkaas, mitä te pakkasitte mukaan?"

Miku kerkesi juuri avata suunsa vastatakseen, kun koulun kellot pirahtivat soimaan tuttua suruvirttään, joka ilmoitti seuraavan tuskallisen kidustustunnin alkaneen.
Oppilaat alkoivat valua kohti pääovea, jossa kaksi miestä seisoivat valistamassa.

"... ja huomioittehan myös omat petivaatteet, niitä ei nimittäin sieltä löydy", koulun rehtori, Gackt valisti virallisen kuuloisena, huitoen samalla käsillään sinne tänne niin, että lähimpänä seisovat oppilaat saivat suosiolla siirtyä hieman kauemmas.
Gacktin vieressä seisova, sateenkaarenväreillä hiuksensa värjännyt pitkä mies, Miyavi, nyökytteli kiivaasti rehtorin puheen varmistukseksi.

Eräs pusuhuulet poskeensa maalannut, vaaleahiuksinen poika nosti kätensä ylös keskeyttäen Gacktin saarnan.

"Niin, Takeru?", rehtori huokaisi jokseekin ärtyneen kuuloisesti.
Huomasi, että hänen ja kyseisen vaaleahkon oppilaan välit eivät olleet aivan parhaasta päästä.
"Sitä vaan, et missä me sit nukutaa jos petivaatteet unohtuu?", Takeruksi kutsuttu kysyi väläyttäen hymyn, joka sulatti kenentahansa sydämen.
"Ette missään. Saatte keksiä jonkun muun punkan", Gackt vastasi yksinkertaisesti.
Miyavi nyökkäsi ytimekkäästi.

Taas yksi käsi nousi oppilaiden seasta pystyyn.
Gackt huokaisi. "Niin, Uruha?"

"Kai mä saan nukkuu Rukin vieressä?", Uruhaksi kutsuttu, koulun kuumimmat reidet omaava komea poika kysyi huolestuneena. Uruhan vieressä seisova lyhyt, vaaleahiuksinen poika punastui lievästi ja laski katseensa maahan.

Gackt kohotti kulmiaan.
"Miksi sinä niin tekisit, jos sinulla on omakin sänky...?"
"Unohdin petivaatteet kotiin."

Gackt löi kämmenellä otsaansa, ja pyysi Miyavia pitämään nimenhuudon, poistuen itse sisälle mumisten jotain "vihaan tätä työtä"- tapaista.

Miyavi köhäisi hienoisesti ja käski oppilaiden asettua riviin. Sitten hän huusi yksitellen jokaisen oppilaan nimen.
Kyon, Takerun ja Mikun nimeä Miyavin ei tarvinnut edes huutaa, sillä heidän olemassa olonsa huomaisi sokeakin.

"Miyavi!", melko kimeä-ääninen poika kuulutti.
"Kerro, Takeru", Miyavi vastasi keskittyen vielä merkkaamaan viimeiset paikalla olevat, sitten hän laski vielä paikalla olevat oppilaat listasta
"Ei saasta, kaikki paikalla..."

"Ei saa kiroilla!", kuului huuto jostai rivin perältä.

Miyavi huokaisi päätään pudistellen.
"Niin, mitä asiaa Keru-sanilla olikaan?"
Blondin pojan ilme kirkastui.
"Niin, sitä että tapoin äsken kärpäsen", Takeru kertoi ylpeänä.

Miyavi, joka sattui olemaan biologian opettaja, huokaisi turhautuneena. Vaalea poika halusi selvästi ärsyttää häntä täysin tietoisena siitä, kuinka luontorakas Miyavi sattui olemaan. Ei ollut epäilystäkään.

"Noniin, nyt käykää hakemassa tavaranne luokasta ja sitten menkää tuonne alapihalle ..."

Miyavi ei kerennyt saada lausettaan loppuun, kun oppilaat olivat jo kadonneet sisälle puheensorinan ja pälinän saattelemana.
Yksin jäätyään biologianopettaja huokaisi stressaantuneena. Hän tunki vihkosen taskuunsa ja huokaisi uudestaan.

"Tästä tulee elämäni surkein viikko ..." biologian opettaja mutisi itsekseen ja lähti velvollisuudentuntoisesti alapihalle bussia vastaan.

~ kommenttii thanks. Kaikki tyypit ei sitten
vielä esiintyneet tässä osassa. Seuraavassa osassa tulee sit enemmä henkilöitä (: ~

Sivustolla EI saa kiroilla! Sensuroin tarinaasi, mutta jatkossa tee se itse, jätä rumat sanat pois.
Jouluisin terveisin, Crew-jäsen

Selvä~ (:
T: Kisu
_________________
©Sienet elävät kosteissa paikoissa, siksi ne näyttävät sateenvarjoilta.

Kisu · Jänis Liittynyt: 24 Lok 2010 Viestejä: 79

OSA 2

2 tunnin pituinen matka sujui ainakin oppilaiden osalta rattoisasti.
Miku, Kyo & Takeru olivat vallanneet bussin takaosan.
Siellä he pitivät omaa marttakerhoa, nähtävästi suunnittelivat, mitä herjuuksia he keksisivät viikoksi opettajien päänmenoksi.

Myös Uruha ja Aoi istuivat bussin takaosassa vierekkäisillä paikoilla.
Ruki istui heidän edessään, joten Uruha käytti tilaisuutta hyväkseen tökkimällä vähänväliä edessä istuvaa blondia kynällä, ja lyhyempi väisteli kiljuen.

Opettajat istuivat edessä. Gackt istui kuskin viereisellä, nähtävästi oppaalle tarkoitetulla paikalla. Muut opettajat, Miyavi, Reita, Shinya ja Kai istuivat toisiksi ensimmäisillä paikoilla.
Välillä Shinya koitti helposti migreeniä saavana hyssytellä oppilaita olemaan hiljaa, mutta kukaan ei tuntunut ottavan sitä kuuleviin korviinsa.

Myös Shou ja Saga istuivat vierekkäisillä paikoilla. Saga katseli rauhallisesti ikkunasta ulos, ja Shou vääntelehti levottomasti omalla paikallaan paremman puutteessa. Tuo suurisilmäinen, ruskeahiuksinen poika kävi mietteliäänä katseellaan läpi muita bussissa istuvia, kunnes hänen katseensa osui Kyoon, joka piirteli häröjä kuvia jonkinlaiseen vihkoon.

"Psst, Kyo!", Shou huikkasi. Nimeltä mainittu ei tuntunut kuulevan Shouta, joten ruskeahiuksinen pyöräytti silmiään ja huikkasi hieman kovempaan, tuloksetta. Toinen näytti olevan erityisen keskittynyt piirtämään ... häröä kuvaansa.

Shou kaivoi taskujaan, mutta ei löytänyt niistä mitään millä voisi heittää vanhempaa. Hän kokeili myös haalentuneiden farkkujensa taskuja, ja kuin ihmeenkaupalla löysi vasemmasta taskusta vanhan purkkapaperin. Shou rytisti sen pieneksi paperipalloksi, ja heitti sen Kyota päin.

Ei hänen tietenkään ollut tarkoitus heittää napakymppiä, ei toki, mutta minkäs hän sille mahtoi, että on aina ollut hyvä pesäpallossa.

Kyo säpsähti paperipallon osuessa suoraan keskelle hänen otsaansa. Tummahiuksinen vilkaisi epäluuloisesti Shouta, joka tuijotti häntä jokseekin vahingoniloisesti virnistäen. Se oli kuitenkin virhe.

"Mitä sä luulet tekeväsi, pentu!?", Kyo karjaisi ja nousi seisomaan bussissa. Shoun vanhingonilo katosi kuin pieru saharaan, ja tämä änkytti hämmästyneen anteeksipyynnoön. Se ei kuitenkaan tuntunut rauhoittavan raivostunutta Kyota.

"Millä luvalla sä heittelen mun naamaan paperipalloja?", Kyo tivasi raivoissaan ja koetti ottaa askeleen eteenpäin, mutta Miku ja Takeru vetivät tämän takaisin penkille koettaen saada vanhempaa rauhoittumaan.
Kyo rauhoittui hieman, mutta mutisi itsekseen, ettei tämä jää tähän.

Shou ei vilkaissutkaan Kyota, vaan istui selkä tiiviisti selkänojaan painettuna, suuret silmät nyt entistäkin suurempina. Kyllä hän tiesi, että Kyo suuttui helposti, mutta että ihan näin helposti, hänhän olisi vain halunnut lainata paperia ...

Viimein bussi kääntyi möykkyiselle metsätielle, jonka tienhaarassa oli kyltti, jossa oli nähtävästi joskus lukenutkin jotain, mutta teksti oli kokonaan kulunut pois.
Bou alkoi hihkua innoissaan, ja vieressä istuva mustahiuksinen poika, Kanon, joutui rauhoittelemaan tätä.

"Onko täällä kirahveja?", Bou kysyi innoissaan, suloinen pilke silmissään.
Uruha oli kuullut Boun kysymyksen, ja nauroi nyt huvittuneena.
"Ei kun täällä on ihmissyöjäkarhuja!", ruskeahiuksinen sanoi pelottavalla äänellä.
Platinablondin silmät laajenivat järkytyksestä, ja tämä purskahti itkuun, jonka seurauksena Kanon joutui taas lohduttamaan tätä.

Pitkän ja mutkaisen metsätien päätteeksi bussi viimein pysähtyi jonkinlaisen kylää muistuttavan paikan pihaan. Oppilaat alkoivat kurkkia uteliaina ikkunoistaan.

Paikka näytti lievästi sanottuna peräkorvelta, kukaties, ehkä se olikin paikan nimi.
Siellä täällä oli pikkuruisia punaisia aittoja, joiden kaikkien ikkunoissa oli samanlaiset ruskeapuna- ruudulliset pitsiverhot. Hieman kauempana näkyi vähän isompi rakennus, sekin punainen. Mitään muuta koko paikasta ei sitten löytynytkään.

Kaikkien oppilaiden kasvoilla oli suunnilleen sama ilme. Kaikkien suut olivat hieman raollaan, ja silmät ammollaan.
Miku oli tietenkin ensimmäinen, joka uskalsi sanoa jotain:
"Siis, oh my god! Täälläkö me joudutaan mätänemään koko viikko!?"

Kukaan opettajista ei sanonut sanaakaan, ainoastaan Shinya heristi hieman sormeaan, mutta Miku viisaana heristi takaisin, johon Shinya ei enää sanonut mitään.

"Noniin, koko konkkaronkka pihalle sieltä!", Miyavi komensi viittoen oppilaita ulos bussista.
Gackt oli taas kerennyt kadota jonnekkin. Samoin Reita ja Kai.

"Kun olette löytäneet omat kassinne, niin tulkaa tuon suurimman punaisen rakennuksen luokse", Miyavi sanoi osoittaen etusormellaan kaukana siintävää rakennusta, ja lähti raahautumaan kyseisen rakennuksen luokse.
Kyo tuhahti. "Kyllä mä ainaki oon löytäny mun kassit jo aikoja sitten, en sitten Miyavista tiedä..."

Kaikki repesivät nauruun ja Miyavi punastui korviaan myöten nopentaen kävelynsä juoksuksi.

--------------------------------------

comment (:~
_________________
©Sienet elävät kosteissa paikoissa, siksi ne näyttävät sateenvarjoilta.

Kisu · Jänis Liittynyt: 24 Lok 2010 Viestejä: 79

Säädin jotain. ~
_________________
©Sienet elävät kosteissa paikoissa, siksi ne näyttävät sateenvarjoilta.

BEGINNER · Susi Liittynyt: 17 Kes 2011 Viestejä: 1103

eikäääh ihana :D Kaipasinkin jotain kevyttä ja hauskaa kouluficciä :3
Hajosin muuten todella pahasti tälle:

METEOROID-* · Ilves Liittynyt: 17 Mar 2011 Viestejä: 738

Kisu · Jänis Liittynyt: 24 Lok 2010 Viestejä: 79

BEGINNER: Kiitos kommentista! Todella yllätyin, kun sain heti ensimmäiseksi kommentiksi jotai positiivista. o:
Mutta kiva että pidät. :3

METEOROID: Juu-u ... ayabien Kenzohan se siinä xD
Kiitos, korjasin virheen! (:
_________________
©Sienet elävät kosteissa paikoissa, siksi ne näyttävät sateenvarjoilta.

Kisu · Jänis Liittynyt: 24 Lok 2010 Viestejä: 79

A/N: No, mulla ei oo tästä osasta oikein mitään sanottavaa.
Betasin tän yksin viimeyönä, joten laatu on sen mukaista. (:
Jaaa tuota, crewit voi kyllä ilmottaa, jos tässä osassa on jotain semmoista mikä ei sovi lemmikkii. Koska en tosiaankaa oo varma.
Mut voin kyllä etukäteen luvata, että tähän ei kyllä oo tulossa mitään pahempaa tän jälkee. (:

OSA 3

"Noniin, eli minulla on tässä jo valmiina lista missä lukee kaikki ryhmät ja huoneet", Gackt ilmoitti ja heilutteli kädessään pitelemäänsä pientä vaaleanpunaista vihkostaan. "Ja jos jollain on jotain sitä vastaan, niin..."
Alkoi kova valitus ja huuto oppilaiden joukosta.
"Just joo, haista kuules...!", Kyo huudahti ja lähti marssimaan vihaisesti rehtoria kohti.
Miku ja Takeru ehtivät kuitenkin kiskoa tuon paidan hihasta takaisin.
"Mä haluun ainakin Rukin kanssa samaan♥", Uruha ilmoitti ristien kätensä leukansa alle. Pienempi punastui taas korviaan myöten, ja Aoi vilkaisi noita kahta mustasukkaisena.

Gackt pyöräytti silmiään ja joutui taas huutamaan kurkkusuorana; "HILJAA!", jolloin kaikki hiljenivät.
"Miyavi on nyt laatinut ryhmät, jotka hän on tehnyt teidän omanparhaanne mukaan. Huoneet hän on myös valinnut, ja jos yhdelläkään on valittamista niin määrään teidät kaikki takaisin koululle ja minä teen teistä kaikista koiranruokaa koiralleni."
Kaikkien silmät laajenivat, Bou purskahti itkuun ja Kanon sai taas rauhoitella tätä.

"Ei sillä kyllä edes oo koiraa ...", Maya kuiskasi vieressä seisovalle Kenzolle, ja kumpikin alkoivat hihittämään.

Gackt pyöräytti taas silmiään ja alkoi lukea pientä vaaleanpunaista vihkosta.
"ELI SIIS! Aitta numero 1: Ensimmäinen huone oikealta vasemmalle,
Uruha, Ruki ja Saga."

Uruha kiljaisi ja hyökkäsi rutistamaan pienempää, jonka silmät pullistuivat melkein ulos päästä. Osaksi siksi, että Uruha halasi tätä niin lujaa, osaksi siksi, että pienemmän päähän nousi monia erilaisia kauhukuvia siitä, että tämä joutui tosiaankin olemaan koko viikon samassa huoneessa tuon ahdistelijan kanssa.

Saga näytti siltä, kuin hänelle ei olisi tapahtunut mitään ihmeellistä vuosikausiin. Musta-ruskea hiuksinen pitkä poika tuijotti vain eteensä ja kohautti olkiaan tylsistyneenä. Vieressä seisova Shou puolestaan näytti siltä, kuin olisi purskahtamaisillaan itkuun. Hän todella olisi tahtonut Sagan kanssa samaan huoneeseen.

"HAISTAKAA KAIKKI !@#&%!", suurisilmäinen poika karjui itkukurkussa ja lähti marssimaan kohti 1 aittaa.

Gackt ei kiinnittänyt pojan raivonpuuskaan mitään huomiota, vaan jatkoi hiljaisuuden laskeutuessa oppilaiden ylle.
"Mihin jäinkään? Eli siis 1 aitta, toinen huone oikealta vasemmalle: Kyo, Miku ja Takeru ... MITÄ!?", rehtori parkaisi ja siristi silmiään tarkistaakseen, oliko varmasti lukenut oikein.
"MIYAVI!"

Edellä mainitut kolme poika kiljaisivat innosta ja heittivät yläviitosen.
"ENSIYÖNÄ BILEEET~", Takeru hihkui ja lähti juoksemaan ympäri 1 aittaa.

Miyavi ilmestyi paikalle ja loi tulipunaiseen Gacktiin kysyvän katseen.
"Kuinka on mahdollista, että olet laittanut nuo kolme kauhukakaraa samaan huoneeseen?", rehtori kysyi jäätävällä äänellä, ja osoitti tärisevällä sormellaan kolmea aitanluona pomppivaa poikaa.
Miyavi vilkaisi edellä mainittuja poikia nielaisten ja kohautti olkiaan.
"A-ajattelin vain ... että pitäähän ...", biologian opettaja sönkkäsi ja hänen
otsalleen muodostui hikipisara.
Gackt veti syvään henkeä ja osoitti suurimman punaisen aitan ovea.
"Ole hyvä ja poistu, JA TE PIDÄTTE NE TURVAT KIINNI!"

Oppilaat hiljenivät ja Gackt jatkoi luetteluaan.
"Eli te kolme olette siis ... krhm ... 2 huoneessa, aitassa numero 1."

Kuului kolme kiljaisua, ja Gackt jatkoi.
"2 AITTA. Oikealta vasemmalle, ensimmäinen huone: Bou, Kanon, Aoi. Toine huone Maya, Kenzo ja Shou. Tässä taisikin olla kaikki ryhmät ja huoneet, eikö vain Miyavi? MIYAVI??", Rehtori toisti ja vilkaisi ympärilleen.
"Ainiin ... määräsin hänet sisälle. No kuitenkin, painukaa nyt huoneisiinne, ruokailu on tunnin päästä ja..."

Gackt ei kerennyt taaskaan saada lausettaan loppuun, kun oppilaat jo katosivat, jättäen jälkeensä vain tomupilven.

-

"Mä nukun kerrossängyssä!", Takeru ilmoitti ja ryntäsi yläkertaan, josta ei hänen surukseen löytynytkään, kuin kaksi tavallista sänkyä. Takeru purskahti itkuun ja lyyhistyi maahan. "Ei täällä olekkaan kerrossänkyjä...", blondi mutisi murheissaan.

Alakerrassa olevat Miku ja Kyo eivät kuulleet Takerun huutoja, vaan olivat keskittyneet kinastelemaan siitä, kumpi saisi katsoa TV:tä pienessä, punaisessa nojatuolissa, joka sattui olemaan ainoa koko huushollissa.

"HYVÄ ON!", Kyo huudahti hengästyneenä. "Jos sä istut tossa, niin mä juon mun kaljat yksin."
Sohvaan tiukasti tarrautunut Miku vilkaisi ystäväänsä yllättyneenä.
"Ei sulla mitään kaljoja oo...", vaaleahiuksinen murahti välttelevästi.
Kyo väläytti hymyn ja alkoi kaivaa matkalaukkuaan, kunnes vetäisi sieltä esiin sixpäckin.

Mikun silmät laajenivat, ja tämä päästi irti nojatuolista.
"MISTÄ SÄ TON?", vaaleahiuksinen kysyi tuijottaen kaljapäckiä himoitsevasti.
"Kotonta." Kyo virnisti.
"Kyo, sä oot NERO! ♥", Miku hihkui ja ryntäsi halaamaan vanhempaa.
"Heh, tiedän."
Mikun ilme muuttui yht'kkiä kuitenkin vakavaksi, ja tämä vetäyti hieman kauemmaksi tarttuen vanhempaa olkapäistä.
"Tästä ei sitten kerrota muille, ei varsinkaan Takerulle koska muuten se lähtisi kailottamaan koko maailmalle ja sitten..."

"Mitä mulle ei saa kertoo?", kuului kysymys näiden kahden vierestä, ja Miku ja Kyo vilkaisivat kauhuissaan viereen ilmestynyttä vaaleahiuksista poikaa.

"E-eei mitään!!", Miku parkaisi kauhuissaan ja viittoi hädissään Kyota piilottamaan kaljat. Kyo ymmärsi yskän ja löntysteli sixpäckin kanssa matkalaukulle.
Miku läimäytti kädellään otsaansa.
" P-a-h-v-i ..."

"Hei vau! ONKO SULLA KALJAA!", Takeru kiljaisi ja ryntäsi katsomaan sixpäckiä lähempää varmistaakseen, oliko nähnyt varmasti oikein.
Kyon silmät laajenivat ja tämä koitti piilottaa kaljapäckin selkänsä taakse.
"Ei tää oo kalja tää on... tuota...", Kyo sönkkäsi ja koitti hätäisesti keksiä tekosyytä.

"Hei en mä tyhmä oo! Toi on kaljaa, näytähä", Takeru sanoi ja koitti napata sixpäckin vanhemman seläntakaa.
"Ei ole!"
"Onpas! Anna tänne!"
"Nää on mun!"
"Munha!"
"MUN KALJAT!"
"Et sä tarvii niitä, mä en oo kuules saanu kahtee kuukautee!"
"En ihmettele, kuka nyt tolla naamalla sais!"
"PARASKI PUHUJA!"
"Kuule mä sain viimeks...öh, eile!"
"Jaahas, keneltä? Varmaa Boulta!"
"Kuules nyt tukit sen turpas tai..."

"NYT KUMPIKI TURVAT TUKKOO!", Miku karjaisi ja risti kätensä rinnalleen.

"Vai Mikulta?", Takeru ehdotti virnistäen.
"NYT SÄ KUOLET PENTU !", Kyo ärähti ja hyökkäsi hajareisin Takerun päälle alkaen kutittaa tätä mahasta.
"Ei ! Lopeta! LOPETA HETI HULLU!", vaaleahiuksinen kiljui koittaen kiemurrella pois vanhemman alta.
"Ja sä kuolet hitaasti ja tuskallisesti...", Kyo sanoi uhkaavasti jatkaen kutitusta. Takeru alkoi nauraa henkihieverissä koettaen työntää vanhempaa päältään.

Miku tuijotti näitä kahta silmät suurina, kunnes päätti puuttua peliin.
"Hei, Kyo..."
Kyo vilkaisi vaaleahiuksista jatkaen kuitenkin kutitusta.
"Kannattaisko sun lopettaa...", Miku ehdotti. "Sähän tapat sen."
Kyo tuhahti alkaen kutittaa Takerua kyljestä. "Se on tarkotuskin"

"ÄLÄ! LOPETAAAHAHHAHAHA..."

Takeru nauroi henkihieverissä ja näytti tosiaankin siltä kuin kuolisi hetkenä minä hyvänsä.

"KYO!", Miku kiljaisi ja tarttui vanhemman käsiin. "Et kai sä oikeesti haluu tappaa sitä?"

Kyo kutitti vielä pari kertaa, kunnes viimein lopetti ja nousi pois nuorimman päältä.
Takeru hengitti tiheään tahtiin ja nousi täristen ylös.
"Mä...kuolen...nyt...", Takeru kuiskasi henki pihisten ja kaatui römähtäen lattialle.

Miku tuijotti nuorinta silmät laajentuen ja
parkaisi:
"KYO! SÄ TAPOIT TAKERUN!"

-
_________________
©Sienet elävät kosteissa paikoissa, siksi ne näyttävät sateenvarjoilta.

Kisu · Jänis Liittynyt: 24 Lok 2010 Viestejä: 79

A/N: No laitoin nyt tän osan, vaikka kommenttia ei tullutkaan :c

4 OSA

"Mää sitä tappanu..." Kyo murahti istuutuen sohvalle.
"TAKERU! Herää, herää!!" Miku parkui alkaen ravistella nuorinta. "HERÄÄÄÄÄÄÄ!"
Takeru räväytti silmänsä auki ja läppäisi kädet korvilleen. "Mitä ihmettä sä huudat!?", blondi kysyi tyrkäten Mikun sivuun ja nousten ylös. Mikun silmät laajenivat. "Luojan kiitos sä olet elossa!"

Takeru tuijotti Mikua kuin ei olisi ymmärtänyt, mitä tämä höpisi.
"Hei onks mun hiukset miten sotkussa?" blondi kysyi vaihtaen aihetta, mussuttaen purkkaa suussaan.
Kyo muljautti silmiään. "Siis on ihan sairaan sekasi."
Takeru tuijotti tätä kummastuneena ja tuhahti.
"Kyo, lopeta se Takerun kiusaaminen, ja Takeru, ei ole." Miku puuttui asiaan äidillisesti. Kyo kääntyi katsomaan tätä. "Ja mistähän lähin sä oot noin aikuismaisesti puhunu?"
Miku aukoi suutaan kuin kuivalla maalla oleva kala, ja kun ei sanottavaa keksinyt, niin päätti vastahakoisesti pitää turpansa kiinni.
Kyo hymyili tyytyväisenä ja Takeru katsoi näitä kumpaakin kummastuneena.

Hetken kului hiljaisuus ja kaikki tuijottivat seiniä, tai kuten Takeru, mussuttivat purkkaa ja tutkivat kynsiään. Punainen nojatuoli oli jo konaan unohtunut. Kunnes Takerun päähän pälkähti taas aiemmin keksimänsä.

"Hei, pidetääks me muuten ne bileet?"
Miku ja Kyo katsahtivat nuorinta.
"No totta mooses! Kutsutaan muutkin paikalle!", Miku kiljaisi nousten ylös. Kyo pyöritti silmiään. "Miku, yleensä bileet tarkottavat sitä, että niihin kutsutaan vähän enemmän porukkaa..."

Miku katsahti Kyota hämillään, ja Takeru repesi nauruun. "Eli pidetään?"
"No joojoo. Aloitetaan heti illalla sitten kun opettajat on menny nukkumaan." Kyo selitti mahdollisimman selkeästi niin että kumpikin kananaivoinen ymmärsi.

Takeru hihkaisi. "Selvä, mä meen kutsumaan muut jo valmiiksi!"
Takeru pomppi ulko-ovelle ja juoksi ulos levittämään sanaa, kuin paavi Jeesuksen syntymää.

~ Sillä välin aivan seinän takana::

Uruha ja Ruki istuivat olohuoneessa vastakkaisilla sohvilla, sillä aikaa kun Saga järjesteli vielä yläparvella omia tavaroitaan.
Uruha tuijotti pienempää koittaen saaha tähän katsekontaktia, joka ei kuitenkaan tuntunut onnistuvan.
"Uru, voisitko lopetaa tuon?", Ruki kysyi tutkien kynsiään.
"Ah, minkä?", Uruha kysyi yllättyneenä ja virnisti, kuin ei olisi ymmärtänyt mitä pienempi tarkoitti.
"Tuon tuijottamisen."
"Anteeksi, en vain saa silmiäni irti sinusta, näetkö?", Uruha alkoi pudistella päätään puolelta toiselle, pitäen silti silmänsä kiinni pienemmässä.
Ruki pyöräytti silmiään. "Olet lapsellinen."
"Oi, niinkö?", ruskeahiuksinen kysyi kallistaen päätään, alkaen kiertää hiussuortuvaa sormensa ympärille.
"Kyllä."
Uruha virnisti. "Ruki-Chan, olet niin ihana! Saanko suudella sinua?"
Rukin silmät laajenivat, ja tämä painautui lähemmäs sohvan selkänojaa. "Et! Enkä ole mikään chan!"
Uruha esitti tekosurullista ja nousi ylös. "Ruki, tämän kerran!"
"Et!"
"Ruki, pliiis....", Uruha astui askeleen lähemmäs nuorempaa.
"Mene pois!", pienempi kiljaisi, otti vierestään sohvatyynyn ja heitti sillä
Uruhaa.
"Auts, tuo sattui!", Uruha sanoi, eikä Ruki ollut varma, tarkoittiko tuo tyynyn osumaa vai sitä, että tämä käski bruneten mennä pois.
Nuorempi tuhahti ja laittoi kädet puuskaan.
"Ruki, ole niin kiltti...", Uruha kumartui pienemmän ylle ja painoi kätensä selkänojalle tämän kummallekkin puolen.

Juuri silloin aitan ovi kiskaistiin auki voimalla ja vaaleahiuksinen Takeru ryntäsi sisään meinaten kompastua eteismattoon.
"MOII! HEI HALUISITTEKS TE TULLA-"
Takerun innokas lause jäi kesken, kun tämä huomasi sohvalle käpertyneen pelokkaan Rukin, ja tämän yläpuolelle varsin epäilyttävästi kumartuneen Uruhan, joka virnisti pirullisesti Takerun nähdessään.

"ÖH.... MITÄ TE TEETTE?", Takeru kysyi hieman nolona, kuin olisi keskeyttänyt jotain, joka oli osittain totta. Ruki avasi suunsa kertoakseen litanian siitä, kuinka Uruha oli yrittänyt väkivalloin r******a tämän, ja kuinka Takerun täytyi välittömästi mennä kertomaan opettajalle siitä millainen mielipuoli heidän koulussaan oli, mutta Uruha kerkesi painaa kätensä tämän suulle.
"Ei huolta, olin juuri kiskomassa Rukin housuja alas, tarkistaakseni puhuiko tämä totta kertoessaan omistavansa vaalenpunaiset Playboy bokserit, mutta sinä kerkesitkin tulla väliin", Uruha naksautti kieltään ja nousi ylös. "Kovin harmillista."

Sekä Rukin että Takerun silmät laajenivat.
"Ei mulla oo mitää vaaleenpunasia Play-... mitälie boksereita!", Ruki kimpaantui ja pomppasi ylös. Takeru kerkesi juuri ja juuri väliin, ennenkuin Ruki kerkesi hyökätä mahakippurassa räkättävän Uruhan kimppuun.
"Hei haluuttekste kuulla vai ette?", Takeru kysyi koittaen saada kumpaankin katsekontaktia vuoronperään.
"No?", Ruki kysyi mulkaisten lattialla nauraa räkättävää Uruhaa. Takeru kertoi pikaisesti illalla pidettävistä bileistä, ja Ruki, edelleen lattialla makoileva Uruha ja juuri sopivasti paikalle ehtinyt Saga lupasivat tulla sinne. Takeru nyökkäsi hyväksyvästi ja
hävisi paikalta lähtien pomppimaan seuraavalle ovelle.

~ Pahoittelen lyhyyttä.
Kommentit on aina kivoja :c
_________________
©Sienet elävät kosteissa paikoissa, siksi ne näyttävät sateenvarjoilta.

BEGINNER · Susi Liittynyt: 17 Kes 2011 Viestejä: 1103