Forum

tuulimari · CREW Liittynyt: 31 Maa 2007 Viestejä: 8045

Inspiroiduin eräästä aivan ihanasta kappaleesta, varsinkin sen sanoituksesta. Kyseessä on tietysti sydäntä raastava Arttu Wiskarin Tuntematon potilas.

Tuntematon potilas

Olen kyllästynyt pelkäämään,
siks nukun pistooli mun tyynyn alla
sitä tottunut oon käyttämään,
se mua palveli jo rintamalla

Sängyt ovat ruostunutta rautaa, peitteet öljyyntyneen harmaat. Tyynyjä on yksi, yöpöytä on pieni, ruskea lipasto. Sen päällä on vesilasi, pieni lamppu ja raamattu. Ikkunat ovat pienet, vain kyynärän pituiset suuntaansa, ja lasikin on niin likainen ettei auringonvalo pääse synkkään huoneeseen. Sänkyjen välissä on tilaa metrin verran. Yksityisyyttä tuovan suihkuverhon kiskot kulkevat katossa, mutta verho itsessään on jo joskus kauan sitten repäisty pois. Vain ruostuneet kiskot seisovat paikallaan surumielisinä.

Sänkyjä on kymmenen, ja jokaisessa makaa potilas selällään, tyhjin silmin katsoen kattoon. Potilas nro. 1, Potilas nro. 2, Potilas nro. 3, Potilas nro. 4, Potilas nro. 5, Potilas nro. 6, Potilas nro. 7, Potilas nro. 8, Potilas nro. 9 ja Potilas nro. 10 lukee ruostuneessa nimilaatassa sänkyjen päädyssä. Nimettömiä he ovat, kuolevat kuitenkin kohta, jolloin seuraavat kymmenen tulevat tilalle. Ja kun he kuolevat, on seuraavien vuoro. Numerojärjestelmä on helpoin tapa.

Stalin valtas tänään Helsingin, siitä hoitajalle ilmoitin
Ja maastoidun sänkyni alle, tietenkin
Ne toi taas uuden pillerin, sen patjan väliin piilotin
Tämä tauti vei järjen, vaikka vastaan taistelin

Hoitaja siistin valkoisessa puvussaan tuo tarjottimellisen ruokaa jokaisen potilaan yöpöydälle. Hänen silmänsä ovat kovat ja tunteettomat, hän ei edes vilkaise potilaisiin, eikä sano sanaakaan. Kun tarjottimet on tuotu, hän kävelee huoneen ainoalle ovelle, astuu pois ja lukitsee oven perässään.

Harvalla potilaista on edes voimia syödä vaikka tahtoa löytyisi. Yksi nousee vaivoin istumaan, tarttuu vapisevin käsin tarjottimeen ja yrittää nostaa sen syliinsä. Vanhat lihakset kuitenkin pettävät, tarjotin tippuu kolisten laatoitetulle lattialle. Potilas lysähtää voimattomana takaisin tyynyihinsä, katse kohdistumatta mihinkään. Toinen potilaista saa vapisevin käsin tarjottimen syliinsä, mutta aina kun hän yrittää kohottaa ruokaa huulilleen se tippuu vapisevasta haarukasta takaisin. Hän saa vain hiukan vettä huulilleen, vaikka suurin osa tippuukin rinnuksille. Jotkut eivät edes jaksa yrittää tavoittaa tarjotinta, he vain katsovat mitään näkemättömin silmin tyhjyyteen kun hoitaja tulee hakemaan tarjottimen pois.

Kuule mun toive, mä haluan pois
Eikö aikani täynnä jo ois?
Olen jo nähnyt tämän elämän, kaiken sain ja vielä enemmän
Kuule mun toive, mä haluan pois
Eikö aikani täynnä jo ois?
Tahtoisin lähteä kuin sotilas, terveisin tuntematon potilas

Potilas numero 7 makaa sängyssään kädet sivuilla ja katsoo harmailla, väsyneillä silmillään kattoon. Uurteiset kasvot ovat ilmeettömät, mutta huulet liikkuvat äänettömässä rukouksessa. Hän on laskenut kätensä tyhjälle tilalle sänkyjen 7 ja 8 väliin, ja kädessään hän pitää potilaan numero kahdeksan kättä. He puristavat toistensa käsiä pitkään, lukevat väsyneillä huulillaan äänetöntä rukousta. Kun kello tulee neljä, potilaan numero 8 ote löystyy ja hoitaja saapuu, irrottaa potilaan numero 7 käden tuon ystävän kädestä. Hän sulkee potilaan numero 8 silmät, laskee valkoisen vuodevaatteen tuon kasvoille ja työntää rautaisen, pyörillä liikkuvan sängyn ovesta ulos.

Hetken päästä ilmeetön nuori hoitaja työntää natisevan rautasängyn takaisin, uusi potilas numero 8 kyydissään.
_________________
"Titanic was called the Ship of Dreams, and it was. It really was."

Reena-* · Susi Liittynyt: 20 Maa 2011 Viestejä: 2376

Ooh, olen odottanut jo kauan että joku kirjoittaisi jotain tästä kappaleesta. :3

Joka tapauksessa, tulee heti sellanen jotenkin omituinen tunne, kun luki tätä. Sellanen, että olisin ite tällasessa vanhojen ihmisten hoitokeskuksessa, missä aina kävin isoisoisää ja isoisoäitiäkin katsomassa. Tässä pysy selkeä tunnelma koko kirjoitelman ajan. Kuvailua oli kauniisti ja tämä oli hienosti kirjoitettu.

Tuo loppu oli jokseenkin surullinen, vaikka tuo lopun "uusi potilas numero 8 kyydissään" tuli vähän äkkiä, mutta toisaalta se sopi tähän tarinaan, kun kerran aiemmin sanottiin, että aina kun yksi potilas kuolee, niin seuraava tuodaan heti tilalle.

Hieno tarina, ehdottomasti hienointa tässä oli se tietty tunnelma.
_________________
She dreams of running away.

Braddi-* · Susi Liittynyt: 10 Kes 2011 Viestejä: 1079

ihan aluksi, ihana, todella ihana. Kylmät väreet oikein tuli, kappalekkin soi taustalla tätä lukiessa. Todella ihana. Minä tykkäsin. Kuvailua oikein, asiat olivat selkeät. Kirjoitus oli kuin olisit nähnyt ja tuntenut tämän, taisiis sellainen juttu tarinoissahan on. Minä hieman herkistyin lukiessani, kun tunnen helposti tälläisissä asioissa haikeutta.
Loppu lauseessa olisi voinut hieman muokata 'pidemmäksi' tai hieman kuvailu, kun se vähän töksähtää :/
Tykkäsin kuitenkin älyttömästi.
_________________
Do you want the truth or something beautiful?

aoi · Peura Liittynyt: 19 Tam 2011 Viestejä: 5334

tuulimari · CREW Liittynyt: 31 Maa 2007 Viestejä: 8045

Kiitos paljon palautteesta kaikille :))

Itse yritin saada lopetuksen lyhyeksija ytimekkääksi, niinkuin kunnon pisteeksi loppuun tarinalle, mutta tosiaan se olisi voinut olla enemmän kuvailtu.

Kiitokset rakentavasta myös aoille, itse kamppailin pitkään tuon pilkun kanssa, ja tosiaan se taitaa sopia ja kuulu siihen :)
Ja jotain vielä tuohon vanhustenhoitajakohtaan. Tarinalla ei ollut tarkoitus rinnastua tosielämään tai olla arvostelevana tekstinä jollekin ammatille, sillä sehän on selvä ettei tosielämässä tälläistä paikkaa ja kohtelua ole olemassa :)
_________________
"Titanic was called the Ship of Dreams, and it was. It really was."

angel98-* · Jänis Liittynyt: 04 Jou 2010 Viestejä: 67

Tosi hyvä tarina!!!
Kirjoitusvirheitä minä en edes huomannut..kai..

lappu · Jänis Liittynyt: 12 Huh 2009 Viestejä: 39

Oih! Ihanaa, että olet kirjoitanut tästä kappaleesta. Hih, itse kun rakastuin ko. kappaleeseen heti ensimmäisellä kerralla kun kuulin sen alusta loppuun. Ja nyt siitä on täällä jo stoorinpalainenkin. So sweet. < 3

Okei, mutta asiaan. Ihan hyvää luettavaa, vaikka se mielestäni antaakin paljolti väärän kuvan vanhusten hoitajista. Kerronta on eläväistä, ja pystyn keskittyessäni jopa tuntemaan ja näkemään huoneen ympärilläni. Saatan kuulla potilaiden hengityksen ja heidän olemattomat liikkensä sängyissään. Elävöittämisessä olet tottavie onnistunut. Hmm, vaikka ehkä hajuja jäin vähän kaipaamaan.
Oikeakielisyys ja kirjoitusvirheiden puute on hyvällä mallilla, eikä minulla ainakaan ole niissä mitään valittamisen aihetta.
Kokonaisuudessaan teksti on summattu hyvin. Loppu tuli minusta hieman töksähtäen, mutta toisaalta se on ihan hyvä ja päättävä lopetus. Ei ainakaan jää ihan liian paljon kysymyksiä ilmaan. Laulun sanatkin sopivat kerronnalle suhteellisen hyvin ja toteuttavat sitä entisestään.

Eipä kai minulla muuta mielen päällä. Kiitos tästä mahtavaisasta lukukokemuksesta sinulle! :D
_________________
Dear diary, a chipmunk asked me my name today, I said it was Joe; that lie will haunt me forever.

Heelpi-* · Kettu Liittynyt: 09 Hei 2011 Viestejä: 243

Aivan ihana! Kappalekkin soi taustalla kun luin tätä.
Vanhusten hoitajista antoi kyllä vähän väärää kuvaa, mutta muuten oikein hyvä.

Temie · Hiiri Liittynyt: 03 Kes 2011 Viestejä: 21

Ihana.

Whitney-* · Jänis Liittynyt: 04 Elo 2011 Viestejä: 96

Tämä on niin... < 3. Melkein tuli kyyneleet silmiin kun luin tätä Tuntematon Potilas - kappale taustalla. Olet hyvin kirjoittanut ja kertonut.

Traid-* · Susi Liittynyt: 26 Maa 2011 Viestejä: 1525

Eihän tähän voi sanoa muuta kuin että ihana .. :)

Miyako · Susi Liittynyt: 22 Elo 2009 Viestejä: 1164

Tykkäsin : ) Tarina jotenkin kuvasti niin hyvin tuota kappaletta, vaikken siitä kappaleesta juuri tykkääkkään. Ihana.
_________________
I don't wanna sing that song ♥

Simple-* · Peura Liittynyt: 17 Hei 2010 Viestejä: 4458

Tiedätkin jo aika varmasti, mitä tulen sanomaan. (:
Mutta sanon sen silti.

Oikein kaunis, tunnelmallinen tarina ja herättää kyllä ajatuksia. Monet edelläni olijat ovat sanoneetkin jo saman, mutta kirjoitit todella kuvailevasti ja kauniista. Mukana oli... Jotain tiettyä herkkyyttä ja tunnelmaa.
Teksti oli sopivan pituinen, mutta loppu tuli ehkä vähän liian nopeasti. Teksti kuitenkin liukui hyvin ja sitä oli hyvä lukea. Laulun sanat sopivat täydellisesti tähän ja luovat lisää tunnelmaa. Tätä kirjoittaessasi on selvästi itselläsi ollut ajatus mukana, hienoa!

Shetlanninponi-* · Hiiri Liittynyt: 23 Tou 2011 Viestejä: 22

Pistin tuntemattoman potilaan soimaan ja aloin lukea, tuli jotenkin haikee olo! mut hienosti kuvailtu ja kerrottu.
_________________
Elämä on!

Candyy · Ilves Liittynyt: 29 Tam 2008 Viestejä: 550

Ihana, osaat todellaki kirjottaa < 3 Ja tää laulu on ihana < 3 Tuli haikee ja surullinenki olo mutta silti aivan ihana!
_________________
Take my life, please♥